-
Ensimmäinen tarkastelu, ruokavalio
Olen pyrkinyt jo jonkin aikaa parantamaan ruokavaliotani terveellisempään suuntaan. Ensimmäinen konkreettinen muutos oli aamiaisen lisääminen tavalla tai toisella. Pitkään en syönyt yleensä aamiaiseksi yhtään mitään, jos paria kuppia kahvia ei lasketa. Joskus leikittelin ajatuksella, että söisin yhden hedelmän aamulla, se olisi nopeaa ja helppoa, mutta paria kokeilua lukuunottamatta se jäi sille ajatuksen tasolle. Aamiaista tuli edelleen syötyä lähinnä silloin, kun se oli hotellin aamiaispöydässä valmiiksi saatavilla – olihan siitä maksettu. Vihdoin viime talven kuluessa sain raivattua enemmän ja enemmän tietä ajatukselle, että aamiainen olisi hyvä juttu, mutta sitä pitäisi tavalla tai toisella toteuttaa säännöllisesti, huvitti tai ei: siitä pitäisi tehdä tapa. Osaltaan muutoksessa helpotti toisen tyttäreni syntyminen, joka kesän aikana…
-
Herätys!
Ensimmäinen lapseni täytti pari kuukautta sitten viisi ja nuorempikin on jo pian vuoden ikäinen. Jokin isäksi tulemisessa on herättänyt tarkastelemaan omaa fyysistä ja henkistä tilannettani ja vanhenemista. Olisi hienoa saada terveenä seurata lapsen kasvua ja olla hänen tukenaan, sekä päästä tarjoamaan tukea mahdollisille lapsenlapsilleni. En varsinaisesti elä erityisen epäterveellisä elämää, tietääkseni, mutta en myöskään erityisen terveellistä. Voisin kuvitella eläväni siis noin 80 vuotiaaksi, 35 vuotta vielä, sen keskimääräisen verran. Luku on sinänsä pysäyttävä, sillä oma lapseni syntyi juuri ennen kuin täytin 40. Ehtisin ehkä juuri ja juuri näkemään lapsenlapseni, jos oma lapseni saisi omansa saman ikäisenä kuin itse sain oman esikoiseni. Mutta jos eläisin 100 vuotiaaksi, ehtisin hyvin oppimaan tuntemaan…

